Trendit 3: Ystäväyhteisöllisyys ja Herkkupeppusukupolvi

YSTVT-~1 Uuden yökyläsukupolven yhteisöllisyys on erilaista.

He eivät ole lojaaleja työpaikalle, harrastusjärjestölle tai edes omille vanhemmilleen, vaan he sitoutuvat ystäviinsä.  Eivätkä ystävät ole heille vain ystäviä, vaan perheenjäsenen kaltaisia kiinteitä suhteita. Mitä tästä seuraa?

Yökyläsukupolvi rakentaa jo lapsesta lähtien turvaverkostojaan eri tavalla.

Kun heidän vanhempansa elävät ”tehot irti”-elämäänsä (ks. Trendit osa 2) ja rientävät työstä harrastuksiin, ja harrastuksista  ’aikaa itselle’-matkoille, niin lapset, he viettävät aikaa yhä enemmän omien kavereidensa kanssa.

He yökyläilevät (ja myös matkustavat!)  isommissakin kaveriryhmissä jo pienestä pitäen ja paljon.  He  vahvistavat ystäväpiirien kiinteyttä uudenlaisilla sosiaalisilla tavoilla.

 BAMBI-~1”Hei beibi! Mun prinsessa!” tytöt  huutavat toisilleen jo matkan päästä, halaavat ja pussaavat toisiaan kiihkeästi. He ostavat toisilleen lahjoja jatkuvasti.

He lainaavat ja lahjoittavat toisilleen vaatteita, kenkiä, harrastusvälineitä yms. todella paljon. He tekevät yhdessä läksyt.  He jakavat lähes kaiken aikansa  kavereiden kaa, koska nythän se on helppoa silloinkin kun ollaan kotona, töissä tms.  Kun on tuo mahtava Facebook, jossa voi  pysyä kontaktissa kaikkiin kavereihin kaiken aikaa, 24 h/ 7. (Facebookissa he myös nimeävät perheenjäsenikseen kaverinsa, eikä todellisia isiä ja äitejään.)

Tässä ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Nykykoulukin opettaa tekemään paljon  tiimityötä. Perheet ovat helpottuneita, kun nuorilla on kavereita. Työelämä saa valmiiksi joustavia tiimiosaajia ja ’inhimillisen kanssakäymisen ammattilaisia’ aikanaan hyödykseen. Vai saako?

kuva-nuoret-jpgSillä nämä nuoret myös näkevät, mitä työelämällä on heille tarjota. Pätkätöitä, kilpailua, jopa epäreiluutta ja  epälojaaliutta.  Ja päinvastoin kuin markkinatalous odottaa, valtaosasta heistä ei kouliinnukaan entistä kovempia luita kilpailuun. Ei, vaan he asennoituvat iloisin mielin toisin.

Heille työ onkin vain keino saada kohtalainen toimeentulo – kun heidän varsinainen elämänsä on toisaalla. Heistä tulee arvaamattomia ja epälojaaleja pätkätyöläisiä, jotka tekevät töitä vain tienatakseen sen oikean elämän: kolme kuukautta laskettelemassa kavereiden kaa,  joka ilta kuntosalilla kavereiden kaa, viikonloput elokuvissa, larppaamassa tai patikoimassa  tai mitä hyvänsä kaveripiiri nyt harrastaakin.

Tai heistä tulee nirppanokkia ja vaativia työntekijöitä: pitää olla hyvä fiilis, hyvä porukka, hyvä työilmapiiri, reilu työnantaja, ennenkuin he voivat sitoutua.

Ystäväyhteisöllisyys elämänmuotona myös yllyttää sinkkuuteen, ja siirtää perheiden perustamista entistä myöhempään. Sinkkuuden  kasvu (nyt  40% väestöstä) muuttaa Frendit-tv-sarjan Suomessakin eläväksi todellisuudeksi, ellei ole jo muuttanut.

Hyvä uutinen: se lupaa ISOA kasvua kaikille vapaa-aikaan liittyville palveluille: kahvilat, ravintolat, kuntosalit, keramiikkakurssit, matkailu, askartelutavarat, liikuntavarusteet, valokuvaustarvikkeet  jne jne.

Huonompi uutinen: Tämä herkkupeppusukupolvi Z  ei uhraa itseään työelämän alttarille. Eivätkä he halua tienata aina enemmän, jotta voisivat kuluttaa aina enemmän. Eikä heistä ehkä tule vanhojen vanhempiensa omaishoitajia.

Mitä kaikkea ystäväyhteisöllisyys megatrendinä voi muuttaa?

Voisiko se jopa vähentää masennukseen sairastumisia? Tekisikö se meistä kaikista vähän rennompia ja vähän vähemmän materialistisia, kohtuuteen tyytyväisempiä?  Saapas nähdä.

Advertisements

Kommentti

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s