Tag Archives: hyvä ruoka

Trendit 6: Ruoka = Rakkaus

ruoka paisti  Ruoka lohduttaa, kun maailma järkkyy. Maailman talous- ja poliittinen tilanne korreloi suoraan suureen ruoka- ja kokkausbuumiin. Kokkaus = rakkaus, ja siitä puhe mistä puute.

Kokki- ja ruokaohjelmat TV:ssä, nostalgiointi vanhojen perinnereseptien perässä (Julia Child jne), ruokablogit, ruokakutsut kavereiden kesken, kyläily, luomu- ja lähiruoan suosio, ruoan alkuperä, puhtaat raaka-aineet, itse laitettu alusta asti, you name it. Kaikella tällä haetaan turvallisuudentunnetta ahdinkoon.

Kokit-EgyptiTyöelämässä on kova stressi. Sen vastapainoksi tulee Hyvä ja Turvallinen Olo, (tästä puhuttiin Trendit osa 4:ssäkin)  kun saa kotona laittaa hyvää ruokaa. Maailmalta kuuluu huonoja uutisia. Sen vastapainoksi on  lohduttavaa syödä jotain hyvää. Elämä ei ole koskaan ollut näin epävarmaa. Sen vastapainoksi on hyvä tietää tarkemmin, mitä suuhunsa laittaa.

Uusin (taas uudessa talouslamassa uudelle kierrokselle tuleva) ruokatrendi Amerikoissa on mummon lihapullat ja muut rehevät ja mehevät retroruoat.

Sekä läpi päivän tarjolla oleva runsas aamiasbuffet:munia, pekonia, nakkeja. Ja kaikkien järkitrendien vastaisesti ylipäänsä supersize-food, eli valtavat annokset isoa mättöä. Täysi maha lohduttaa.

Mitä kilpailullisemmaksi maailma muuttuu, sitä enemmän tarvitsemme turvallisuudentunnetta = hyvää ruokaa. (Lieneeköhän kova kilpailuyhteiskunta muuten alun perinkin amerikkalaisten liikalihavuuden syy? Stressi, kiire ja turvallisuutta tuova roskaruoka, olisiko näillä yhteys?)

Food Polar

 

 

 

 

 

 

Näin käy ainakin aina taloustaantumassa: nostalgiaruoka, voilla leivottu ja  isot annokset  nousevat hitiksi. Eipä ihme, että nyt puree myös vanha kunnon Atkinsin dieetti moderniksi  Heikkilän ruokavalioksi, ala-karppaukseksi (low-carb) ja vähähiilariudeksi muuntuneena.

Mutta voi! Ruoan luomaa turvallisuudentunnetta uhkaa iso mörkö: ilmastonmuutos. Se todistelee meille mm, kuinka liharuoka tuottaa hirmuiset hiilipäästöt, tehomaatalous likaa juomavedet ja  lentotomaatit ennenpitkää tuhoavat koko ilmakehän. Emme voikaan syödä suruumme ja surutta mitä vain.

 porkkanat Valistuneimmat meistä siirtyvät siis eettiseen ruokaan, vaikka mieli tekisi mummon lihapullia. Suomessa puuhataan yhtä kasvisruokapäivää kouluihin. Amerikassa alkaa pikkuhiljaa levitä Lihaton Maanantai (Meatless Monday) ja Tofu-Torstai. Onhan meilläkin aina ollut sentään Hernis-Torstai.

Niillä, joilla ei ole välitöntä uhkaa tulojen menetyksestä, onkin varaa huolestua ruoan terveellisyydestä ja turvallisuudesta.  He suosivat luomu- ja lähiruokaa, eettistä ja ekologista, paljon kasviksia,käsittelemättömiä ja lisäaineettomia raaka-aineita, jopa superruokaa eli korkean vitamiinipitoisuuden omaavia erikoistuotteita kuten goji-marjoja, punaista riisiä jne.

Luomu- ja lähiruoan lisäksi nyt tulee takapiharuoka: yrtit, tomaatit, mansikat ja herneet ikiomalta pihalta. Oma kasvimaa on ollut suomalaista todellisuutta aina, vaan nyt se lyö läpi muissakin länsimaissa. Kuluttaja haluaa varmistaa, ettei hänen syötävässään ole myrkkyjä.

Luomuruoassa kysyntä  on Suomessa jo paljon suurempi kuin tarjontaollut jo pitkään. Luomun huono saatavuus supermarketeista (puhumattakaan lähikaupoista) aiheuttaa kiukkua kuluttajissa ja estää liiketoiminnan kasvua. Haloo Kesko ja S-ryhmä?

Ruokatrendit elävät nyt siis vahvasti kahteen suuntaan: välitöntä, fyysistä turvallisuutta tuottavaanmättöruokaan sekä henkistä turvallisuutta tuovaan eettiseen ruokaan.

Tätä aihetta voisi pohtia yhteiskunnallisestikin. Millainen ruoan turvallisuus ja terveellisyys olisi suotavaa ja yhteiskunnalle edullista? Tehotaloudella tuotettu mättö, joka saa aikaan sydänsairauksia ja diabetesta, ja uhkaa maapallon kestokykyä.  Vai luontoa säästävästi tuotettu kohtuuruoka, joka vähentää elintasosairauksia ja josta riittää ravintoa useammille?

Koska ruoan tuomaa turvallisuudentunnetta meillä ei ole varaa menettää.

Advertisements

Trendit 4: Hyvä Olo ja Aistillisuus

villasukat-150x150 

Maailma on niin kylmä ja kova, että vastapainoksi tarvitaan lämmintä ja pehmeää.

Megatrendi Hyvä Olo tarjoaa meille sitä.

Hyvää ruokaa, kylässä käyntiä, nokosten ottamista, villahuopia, hemmotteluhoitoja, hotelliviikonloppuja, hierontaa, kokkausta pitkän kaavan mukaan,  kotisiivousta, koti-spata, prinsessasänkyjä, sisustusta, estetiikkaa, taideterapiaa, pilatesta, alexander-tekniikkaa, feldenkrausia, ihan mitä vaan mistä tulee Hyvä Olo.

Nykyinen tiukkaakin tiukempi Panos-Tuotosajattelu (Trendit osa 2) vaatii vastapainokseen sallivan, hellivän ja hoitavan Hyvän Olon.

Hyvä Olo tarkoittaa aistillisuutta viisin, kuusin aistein.

Koskaan emme ole olleet yhtä herkkiä hyville mauille ja hajuille, hienolle musiikille, fyysisille tuntemuksille ja aistikkaalle estetiikalle ylipäätään.

Miehet kokkaavat tuntitolkulla fondia, pilkkovat chiliä, murskaavat rosmariinia ja ilmaavat vuosikertaviinejä töppöset jalassa hyvän taustamusiikin kera.

hemmotteluhieronta 

Naiset kuluttavat tunteja lepoasennossa hemmotteluhoitolassa, jossa aisteja ruokitaan myös yrttiteellä, tuoksulampuilla, rentoutusmusiikilla ja himmeillä valoilla.

Ostopalvelusiivooja käy joka perjantai taikomassa kotiin kauniin ja ihmeellisen rauhan tunnelman. Tuoreita leikkokukkia ostetaan viikonlopuksi iso vaasillinen.

Kotia ja kotona olemista vaalitaan, koska nyt jos koskaan koti on lepo- ja turvapaikka pahalta maailmalta.

Ja kokkaus on symbolisesti yhtä kuin rakkaus, siksi ruoanlaitto ja kokkiohjelmat ovat yhä vain niin tärkeitä.

 

Kokit-Egypti

 

 

 

 

 

Aistillisuus on vallannut sellaisiakin paikkoja, joissa se on aiemmin ollut vierasta.

Esimerkiksi autotallit. Nykyisin ihmiset järjestävät autotallinsa siisteiksi ja esteettisiksi, koska sehän on samalla mielensä järjestämistä seesteiseksi.

Tai kuntosalit. Nyt ne ovat tyylikkäitäylellisesti kaakeloituja, viherkasveilla varustettuja temppeleitä kehon – ja mitä useammin myös mielen – palvontaa varten. Entiset hakkaavat diskojytke-aerobicit ovat vaihtuneet itämaisvaikutteisiksi tasapaino- ja taitolajeiksi, joita taustoitetaan korvia hivelevillä biiseillä ja tunnelmavalaistuksella. Tunnelma on rento ja salliva vaikka liikunta on tavoitteellista.

Hyvä Olo on niin kuumaa kamaa, että sillä myydään ja ostetaan mitä tahansa. Sanahaulla tulee kaikkea kauneushoitoloista kaukolämpöön, terveysmessuista tavaratalojen tarjouspäiviin, yrttiteestä verenluovutukseen.

Puhumattakaan mediasta: kaikista niistä lehdistä joiden kannessa tai teemasivuilla lukee isolla Hyvä Olo tai kokonaisista hyvälle ololle omistetuista nettisivustoista ja tv-ohjelmista.

Paljolti tässä on kyse myös symbolisesta kulutuksesta.
Kun ei ole aikaa joogata, niin ostetaan joogalehti ja annetaan mielen rentoutua sen joogaamisen parissa samalla kun keho lepää sohvalla.

Wellness LadyNäinhän me kaikki useinkin toimimme. Se muuten liittyy lopun perin panos-tuotosajatteluun: kaksi kärpästä yhdellä iskulla ;)  (Tästä hauska esimerkki on uusi vatsalle hellä  pehmeän ja rauhoittavan näköinen Olo-jogurtti, joka pakkauksessa lupaa samalla myös tehoa ja rahat takaisin jos teho ei riitä.)

Minäkin, trendsetteri, hankin jo 15 vuotta sitten pihalleni kaksi riippumattoa.

Joka kesä kulutan niitä symbolisesti silmilläni paljonkin samalla kun ruumiini raataa mansikkamaalla selkä kivusta voihkien. Itse asiassa viime kesänä tämä trendsetteri-perässähiihtäjä vihdoin käytti kokonaisen päivän ihan oikeasti riippumatossa kirjan lukemiseen – voi mitä Hyvän Olon juhlaa se olikin!

Ja kyllä se vain niin on, että Hyvä Olo on tullut jäädäkseen. Koskaan emme enää palaa suonraivaajasukupolven ideologiaan, jossa rumat ne vaatteilla koreilee ja vain kova työ se ihmisen kaunistaa.

Vaan kuinkas sitten suu pannaan, kun uusi herkkupeppusukupolvi Z (ks. Trendit 3: Ystäväyhteisöllisyys) kasvaa aikuisiksi ja alkaa vaatia, että heillä on oltava Hyvä Olo vapaa-ajan ulkopuolellakin eli työelämässä?